perjantai 23. maaliskuuta 2012

Voihan laukku!

Ajattelin surauttaa itselleni helpolla kaavalla nopeasti kivan kassin, käsilaukun, veskan.. rakkaalla laukulla on monta nimeä. Finlaysonin ihana harmaa Silmu-kangas tarttui joskus kirpparilta mukaani. Juttu ei mennyt ihan niin kuin ajattelin. Kassi valmistui, mutta mikään muu ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan. Eilen, kun sain laukun valmiiksi, olin aivan masiksessa. Laukku ei innostanut valmiina enää yhtään. Tänään katsahdin tuolin reunalla roikkuvaa yksinäistä laukkua uudelleen, ja hei, sehän näyttää uudelleen ihan kivalta!

Eilisen masiksen syy oli kaiketi liian traumatisoiva ompelu. Nyt varmasti ihmettelet, mitä tuo tätskä oikein höpisee. No, seuraavassa vähän selitystä.

Leikkasin laukun ja vuoren palat kankaasta, ompelin sisätaskut, tikkasin saumat, mittailin, ompelin, korjailin pari yöompeluiden seurauksena syntynyttä mokaa ja ompelin taas. Laukku oli jo melkein valmis, kunnes vuorikangas sanoi rits ja räts, ja ratkesi keskeltä! Arvaatteko, kuinka iloinen olin?? En kovasti. Opetus: jos käytät kierrätyskankaita, tarkista niiden kunto! Ratkoja käyttöön. Ratkoin lähes joka ikisen sauman laukusta. Vaihdoin vuorikankaan, ompelin sisätaskut uudelleen, mittailin, paikkailin, kokosin ja taas ompelin. Välillä (useasti) ompelin väärin, mutta laitoin sen flunssan ja nukkumattomuuden piikkiin.

Ratkojani meni melkein lakkoon ylityöllistymisen vuoksi. Ratkoin, mittailin, ompelin ja taas ratkoin. Laukku piti olla tosi helppo tehdä: surauttaa vain saumat kiinni ja laukku olisi valmis. Ei mennyt ihan niin. Mainitsinko jo, että ratkoin muuten muutaman sauman pariin kertaan? Siinä ajassa kovempikin heppu jo musertuu. Puhumattakaan heikoista. Kassi meinasi joutua roskakoriin, saksien alle ja lentää ikkunasta ulos.

En kuitenkaan luovuttanut. Vaan uurastin minkä jaksoin; siltä se iltayöstä tuntui! Kunnes sitten koitti tämä vaihe...




Eli laukku on valmis! Jihuu! :) Eilen illalla tosiaan laukku ei harmikseni enää näytänyt superkivalta, vaikka tuo kangas ihanaa onkin. Päätin nukkua yön yli, ja se kannatti. Nyt laukku näyttää taas oikein kivalta. Ehkäpä se koettelemuksistani huolimatta pääsee käyttöön.  





Laukusta löytyy kolme sisätaskua pikkutavaralle. Jäin vielä harkitsemaan, laitanko nepparin pitämään laukkua vähän kiinni. Kaava löytyy alunperin 3/2003 Ottobrestä. Tähän jälleen muokattuna. Suurensin laukkua vähän, pidensin olkaimia ja lisäsin nuo sisätaskut. 





Välillä nämä ompelukset tosiaan koettelevat hermoja. Koneet eivät toimi, kangas menee ruttuun tai lanka solmuun. Onneksi usemmiten lopputulos on kuitenkin kiva. Kuten tässäkin tapauksessa. :)


-Teri

3 kommenttia:

  1. Tää kangas on tosi kiva, meillä on siitä verhot :) Ja toisesta meidän verhokankaasta mun pitäisi nyt tehdä laukku äitille. Tulisipa siitä yhtä hieno kuin tuosta sinun laukustasi :)

    VastaaPoista
  2. No tulee varmasti! Tämä vähän koetteli "helppo kaava ja nopea ommella.." heh. No, onneksi laukusta tuli lopulta kiva.

    VastaaPoista
  3. Onpa tosi kiva laukku! Just katselin tuota silmua Finskun poistoalessa, mutten vielä ole rohjennut tehdä hankintoja. Minähän olen vasta aloitteleva ompelija, mutta maasta se pienikin ponnistaa! :)

    VastaaPoista

Jätähän viesti, se ilahduttaa! :)