maanantai 3. helmikuuta 2014

Jumpsuittia :)

Tämä aihe on ollut kestoilonaihe meidän perheessä. Olemme hyväntahtoisesti naureskelleen aikuisten jumpsuiteille ja vähän lastenkin. Miksi kukaan pukisi lapselleen tuollaista haalaria.. Niin minä pitkään ajattelin, kunnes...

Elämäni ensimmäinen jumpsuitti tehty! :) Tai teinhän minä aivan ompeluksieni alkutaipaleella, melkein ensimmäisiksi töikseni (!) yöhaalarin isommalle neidille, johon vielä sovelsin paria eri kaavaakin. 






Tämä jumpsuit on tehty Ottobre 4/12 lehden kaavalla ilman mitään muutoksia. (Näistä lehtien kaavojen muutoksista ja kokomerkinnöistä onkin ollut kova puhe Fb:n ompeluryhmissä.)

Piirsin koon 80, ja leikkasin lähes olemattomat saumanvarat. Valmiin haalarin leveys on kokoa jätti meidän mini-ihmiselle, joka on mallia tikku. Näin kyllä jo kaavasta, että leveä on tulossa, mutta tein siitä huolimatta tällä kaavalla. Yllätys sen sijaan oli niska-haara-väli, joka ei todellakaan ole liian pitkä meidän vauvalle! Jos pituutta olisi vähemmän, haalari olisi jo liian pieni. Toisaalta hyvä, että on juuri nyt sopiva, kun on nämä kylmät ilmat. Harmi vaan, että leveyttä on näin reilusti. Lahkeisiinkin olisi voinut lisätä vähän pituutta. Kaula-aukon kohtaakin voisi miettiä. Nyt tuntuu aika avaralta. Tosin kaula-aukkokin oletettavasti pienenee, jos haalaria kaventaa. 


Eli seuraavaan kertaa muistiksi: kavenna reilusti, lahkeisiin lisää mittaa, pienennä huppua, tarkista kaula-aukon suuruus.




Tässä kuvassa ei kyllä näy, että leveyttä olisi liikaa, mutta liikkuessa kyllä...


Aiemmin olen tosiaan ihmetellyt aina näitä haalareita, jumpsuitteja, onepiecejä.. että mikä idea niitä on käyttää. Epäkäytännöllistä vaipan vaihdossa ja niin edelleen. Mutta onhan nämä toki SÖPÖJÄ! Sitä en voi kiistää, ja siksi kai itsekin tällaisen nyt tein. Pyörsin siis päätökseni ja mielipiteeni ja ompelin meillekin jumpsuitin. Hyvä niin. :) 

Kankaana minulla Majapuun heppaneulos keltaisena. Todella vaalea ja aika mitättömän värinen yksinään. Siksi valitsin nuo aika pirtsakat resorit haalariin. Hupun olisi voinut vuorittaa, mutta jätin sen tällä kertaa näin. Hienompi olisi toki vuorin kanssa. Vetoketju ei oikeasti aaltoile. Jos olisin malttanut silittää ja kuvata paremmin, vetoketju ei näkyisi kuvassa. 





Neulos on kyllä tosi ihanaa ja tosi lämpöistä. Juuri sopivaa näille pakkasille. 





Mukavaa helmikuuta! :)


6 kommenttia:

  1. Tää on kyllä nätti :) Ihailin tätä myös livenä sunnuntaina, mutten huomannut ajatuksiani ääneen sanoa :)

    VastaaPoista
  2. Kivoja ompeluksia sinun blogi pullollaan :) Mulla ollut vähän samoja ajatuksia jumpsuitteista... Suloisia ovat lasten päällä (varsinkin kauniista kankaasta ommellut niin kuin sinulla), mutta se epäkäytännöllisyys mietityttää!

    VastaaPoista

Jätähän viesti, se ilahduttaa! :)