Kissanpoikasia :)

Löysin sattumalta ja etsimättä mukavan näköistä Hello Kitty- kangasta. En todellakaan tiedä, onko tämä ns. "aitoa" kitty-kangasta, mutta eipä sillä oikeastaan väliä. Neiti otti ilolla vastaan kissimirrinsä ja pienempikin halaili kissoja siihen malliin, että hänelle pitänee keksiä loppupalasta jokin vaate. Isompi on monesti ihaillut Hello Kitty paitoja, kun olemme kaupassa käyneet. En ole löytänyt (en ole etsinytkään) mitään omasta mielestäni kivaa paitaa, joten ostamatta on jäänyt. Ilahduin siis, kun tämä kangas tupsahti vastaan. 

Peruspaitahan siitä valmistui. En ole varmaan koskaan tehnyt paitaa yhtä nopeasti kuin tämän! Kaava oli valmiina, enkä tehnyt mitään erikoista, en yhtään muutosta enkä miettinyt hetkeäkään mitä teen. Leikkasin, ompelin ja päättelin, siinä se. Pienemmän päiväunien aikana valmistui. Isompi leikki kankaan leikkuujätteillä ja odotti ihmeen kärsivällisesti paitansa valmistumista. Taisi olla mieluisa ja odotettu! :D 

Neiti valitsi itse nauharasiastani kukkanauhaa, jota hän halusi koristeeksi paidan sivusaumaan. 

Vaikka monet äidit Hello Kittyä inhoavatkin, niin minusta on hauska ilahduttaa lasta. Jos hän siitä tulee iloiseksi, käyttäkööt kissanpentupaitaansa! :) 

Ilahduttavaa päivänjatkoa sinullekin! :) 

Tiimivaatteet tytöille!

Ompelin meidän tyttösille tiimivaatteet! :) 

Kangas on ostettu jo aikaa sitten Royal-tuotteelta. Olisikohan kuosin nimi "Vuodenajat". Kangas on napakkaa ja tosi hyvän ja mukavan tuntuista. Molemmat lapset tykkäävät kuosista, ja vaatteita kutsutaankin lyhyesti ja ytimekkäästi lehmä-kissa-kana-siili-paidoiksi. :) Tosin pienempi kutsuu sitä "miau" -paidaksi, ja osoittaa tomerasti kissaa. Välillä tosin lehmäkin saa olla miau, mutta useimmiten sen kunnian saa vain kissat. 

Isommassa paidassa käytin kuviollisen jerseytrikookankaan lisäksi kiivinväristä joustocollegea. Molemmissa sivuissa on kaksi sivusaumaa. Siirsin siis yhden sivusauman kahdeksi etu- ja takakappaleen puolelle. Kankaan leveys ei aivan riittänyt täysleveisiin etu ja takakapaleisiin. Halusin kuitenkin kuosikangasta molemmille puolille, joten lisäsin sivuihin tuollaiset vauhtiraidat. Mielestäni tuli tosi kiva lopputulos! Tuplahihat antavat lisää näköä. 

Pienemmässä paidassa on reilut ja pitkät resorit hihansuissa. Toivottavasti se antaa paidalle pitkän käyttöiän. 

Oranssit housut ovat i-h-a-n-a-t!!! :) 

Kavereiksi paidoille kiivinväriset joustocollarihousut isommalle ja pienemmälle tavallisesta collegesta kirkaan oranssit pöksykät. Minusta housujen väri on mahtava molemmissa! Kirkkaita ja selkeitä värejä. Hyviä lasten vaatteisiin. Varsinkin oranssit housut on mielestäni tosi onnistuneet vauvalle. (Sitkeästi kutsun meidän 1-veetä vauvaksi!) Muokkasin valmiista kaavasta mieleiseni, ja malli onnistui loistavasti! Tykkään! :) Oranssi kangas on ollut kaapissa tosi tosi kauan, kun väri on tuntunut liian hurjalta mihinkään. Nyt se tuntuu tosi hyvältä ja sopii puserokankaan kanssa hyvin yhteen. Kiivinvärinen on myös kiva ja onnistunut valinta väriksi.

 Koskaan ennen en ole käyttänyt kangasta näin tarkasti yhdellä kertaa viimeistä palaa myöten. Sekin tuntuu mukavalta, että kaikki meni, eikä jäänyt kaapppiin pyörimään pieniä palasia. 

Kaavoina Saimi isommissa ja pienemmissä Vilkas-housut muokattuna. 

Isompi (104cm) paita on tehty Little lamb kaavalla ja pienempi (74/80cm) muistaakseni papana-paidan kaavalla. 

Kyllä näillä kelpaa nyt neitien taas samistella! 

Jumpsuittia :)

Tämä aihe on ollut kestoilonaihe meidän perheessä. Olemme hyväntahtoisesti naureskelleen aikuisten jumpsuiteille ja vähän lastenkin. Miksi kukaan pukisi lapselleen tuollaista haalaria.. Niin minä pitkään ajattelin, kunnes...

Elämäni ensimmäinen jumpsuitti tehty! :) Tai teinhän minä aivan ompeluksieni alkutaipaleella, melkein ensimmäisiksi töikseni (!) yöhaalarin isommalle neidille, johon vielä sovelsin paria eri kaavaakin. 

Tämä jumpsuit on tehty Ottobre 4/12 lehden kaavalla ilman mitään muutoksia. (Näistä lehtien kaavojen muutoksista ja kokomerkinnöistä onkin ollut kova puhe Fb:n ompeluryhmissä.)

Piirsin koon 80, ja leikkasin lähes olemattomat saumanvarat. Valmiin haalarin leveys on kokoa jätti meidän mini-ihmiselle, joka on mallia tikku. Näin kyllä jo kaavasta, että leveä on tulossa, mutta tein siitä huolimatta tällä kaavalla. Yllätys sen sijaan oli niska-haara-väli, joka ei todellakaan ole liian pitkä meidän vauvalle! Jos pituutta olisi vähemmän, haalari olisi jo liian pieni. Toisaalta hyvä, että on juuri nyt sopiva, kun on nämä kylmät ilmat. Harmi vaan, että leveyttä on näin reilusti. Lahkeisiinkin olisi voinut lisätä vähän pituutta. Kaula-aukon kohtaakin voisi miettiä. Nyt tuntuu aika avaralta. Tosin kaula-aukkokin oletettavasti pienenee, jos haalaria kaventaa. 

Eli seuraavaan kertaa muistiksi: kavenna reilusti, lahkeisiin lisää mittaa, pienennä huppua, tarkista kaula-aukon suuruus.

Tässä kuvassa ei kyllä näy, että leveyttä olisi liikaa, mutta liikkuessa kyllä...

Aiemmin olen tosiaan ihmetellyt aina näitä haalareita, jumpsuitteja, onepiecejä.. että mikä idea niitä on käyttää. Epäkäytännöllistä vaipan vaihdossa ja niin edelleen. Mutta onhan nämä toki SÖPÖJÄ! Sitä en voi kiistää, ja siksi kai itsekin tällaisen nyt tein. Pyörsin siis päätökseni ja mielipiteeni ja ompelin meillekin jumpsuitin. Hyvä niin. :) 

Kankaana minulla Majapuun heppaneulos keltaisena. Todella vaalea ja aika mitättömän värinen yksinään. Siksi valitsin nuo aika pirtsakat resorit haalariin. Hupun olisi voinut vuorittaa, mutta jätin sen tällä kertaa näin. Hienompi olisi toki vuorin kanssa. Vetoketju ei oikeasti aaltoile. Jos olisin malttanut silittää ja kuvata paremmin, vetoketju ei näkyisi kuvassa. 

Neulos on kyllä tosi ihanaa ja tosi lämpöistä. Juuri sopivaa näille pakkasille. 

Mukavaa helmikuuta! :)

Mekkonen

Mekkonen.. ennemmin tunikamittainen tämä on.

Tällä hetkellä nämä meikäläisen ompelukset näyttävät menevän sarjoittain. Monta samanlaista peräkkäin. Tein toisen tunikan tissis-kaavalla, jota jo lupailinkin näytille. Aika erilainen tämä on kuin tämä edellinen, vaikka täysin sama kaava. Musta tunika on pikkaisen väljempi, liekö leikkasin reilummat saumanvarat vai onko kangas aavistuksen ei-niin-napakkaa. Tiedä häntä.. eipä tuo haittaa; molemmat tosi mukavia päällä. Tykkään tunikan mallista tosi paljon. 

Tunika on kiva, kun sen alla on valkoinen paita. 

Talvella ei toki ilman voisi ollakaan (ainakaan tällainen vilukissa). 

Helmaa levensin aavistuksen. 

Tunika onkin vähän rutussa tuosta edestä, nyt huomaan, mutta oikeasti ei kyllä ole. Piti oikein käydä peilistä katsomassa, että meneekö mekkonen ruttuun, mutta ei, kangas pysyy ihan suorassa.

Hups, ja sitten nallekin halusi välttämättä päästä äidin syliin kuvattavaksi! :) 

Mikäs siinä, söpö nalle toki oletkin! 

Helmaan laitoin kaksinkertaisen "resori"tyyppisen kaitaleen. 

Kuvasta ei paljon erota, mutta kiva se on. :) 

Synttärimekko! :)

Tämä ompelus päätyi lopulta synttärimekoksi meidän ihanan, suloisen ja pienen vauvamme 1v synttäreille (huom, omaansa on helppo kehua, heh). Alkaessani tätä tehdä, en ollut synttäreitä ajatellut sen kummemmin. Sopivasti tämä valmistui ja ihastuin tähän itse niin kovin, että täytyihän se päälle laittaa. No, totuuden nimissä tuo "sopivasti valmistuminen" on ehkä pikkuisen harhaanjohtavaa... Sopivasti valmistuminen tarkoitti juhlia edeltävää yötä!! :D 

Se oli toki vain helman ompelu viimeistelynä, kun olin päivällä keksinyt haluta saada mekon valmiiksi kaiken leipomisen ja siivouksen ohessa.

Tämä on kolmas mekko, jonka tällä tissis-kaavalla tein. Nimi on keksitty Fb:n ompeluryhmässä. Sieltä myös kaavan olen saanut. Kaava on maannut kaapissani jo puolitoista vuotta. Ensimmäinen versio meni kankaan vähyydestä johtuen pilalle, enkä sitten rohjennut uutta kokeilla. Nyt sitten alkukuusta päätin kokeilla tätä uudelleen. Tein tunikan, jonka hema on siinäkin viimeistelemättä (marssii heti seuraavaksi viimeistelemään helman). Ja nyt tämä. Lupaan sen toisenkin saada tänne näytille mahd pian. 

Kangas on Majapuulta. Ostin tämän jo puoli vuotta... vuosi (?) sitten juurikin tätä mekkoa/ tunikaa ajatellen. Kerrankin ajatus ja toteutus kohtasivat, vaikkakin luvattoman kauan meni. Harvoin kehun mitään kauppaa tai kangasta erityisesti, mutta nyt on pakko tätä kehua. Kangas on mahtavaa! Kuviot kankaassa menevät viivasuoraan suhteessa langansuuntaan, kangas napakkaa laatua, ja ihanan tuntuista. Lisäksi olen saanut Majapuulta hyvää palvelua viime aikoina, joten pakko kehua! (Ja ei, tämä ei olltu maksettu mainos. :D) 

Kankaan pystyi leikkaamaan kuvioita pitkin, koska kerrankin kuviot menevät suoraan. Usein kuviot ja langansuunta ovat täysin epäyhtenevä asia, mikä kovasti harmittaa. 

Löpinät sikseen, ja asiaan. Kuvat kertokoot. :) 

Tässä on vähän hassu asento, ihan kuin olisin pyllähtämässä nenälleni seuraavaksi. Haha, voin kertoa, että en kaatunut nenälleni kuvan oton jälkeen. :) 

Kangas on muuten vinoon langansuuntaan leikattu, koska halusin nuo kuviot vinoon, enkä suoraan. Muuten kaikki meni hyvin, mutta vähän tuo helma meinaa takertua sukkahousuihin kävellessä. Uskon sen hojtuvan nimenomaan tuosta vinousta langansuunnasta, en kankaan ominaisuudesta. 

Siitäkin huolimatta ihana tästä tuli! 

Nyt vain vauvan virallista synttäripäivää odottelemaan ja kohti toista vuotta taaperona! 

Ei kahta ilman kolmatta...

Niinhän sitä sanotaan, että ei kahta ilman kolmatta. Kaksi hupparia olen jo aiemmin esitellyt, ja nyt esittelen siten sen kolmannen.. tai oikeastaan ensimmäisen. Tämä oli siis ensimmäinen Beagle boy- hupparin kaavalla tehty huppari. Mietin kyllä kovasti jossain vaiheessa, että miksiköhän olen tällaisen retrokuosisen kankaan ostanut, mutta valmiina vaatteena tämä on ihana! Majapuun neulos on mukavan tuntuista ja lämpöistä. 

Kamomillaheppakuosi on tosi tyttömäinen ja tämä oranssi sopii kuosin luonteeseen hyvin.
Kovasti tätä on kyllä pidetty ja tykätty.

Vuoritettu hiippahuppu, alareunan kanttaus, ja pitkät hihansuuresorit...
Siinä kait ne isoimmat muokkaukset.
No, kuvista näette millainen tuli. :)

Vähän meinaa olla paita rutussa neidin päällä, mutta haitanneeko tuo. Hihoissa on pitkät resorit, ja ne ovatkin olleet melkein aina taitettuna kaksinkerroin, kun pusero on käytössä. 

Hupun vuorikangas ei näy kuvissa kovin hyvin, mutta oranssiraidallinen trikoo siellä on. Aivan samaa väriä kuin muu huppari. Löytyipä vielä omista kätköistä, ei tarvinnut uutta ostaa tätä varten. (Hyvä niin, että kangasvarastot vähän vähenisivät!)

Oikein mukavia pakkaspäiviä! Me ainakin toivotaan, että pakkaset jatkuvat. Kunnolla vaan vaatetta päälle, niin ulkonakin tarkenee hyvin olla. :) 

Joulumekko

Olin jo kauan ennen joulua suunnitellut tekeväni joulumekot tytöille hyvissä ajoin. 

No, lopun voitte arvata... 

Vauvalle en mekko alkanut tehdä, kun hänellä oli ihana jouluinen mekko valmiina. Konttaavalla vauvalla mekko on aika epäkätevä vaate yleensäkään. Isommalle neidille tein sitten joulua edeltävänä viikonloppuna jouluksi mekon hupparikaavasta soveltamalla. Ajattelin, että tämä menee mekkona tai tunikana keväänkin ajan. Aika vähän on tällaisia pitkähihaisia tunikoita meillä. Paras asu on tunika ja sukkahousut kotona ollessa lapsella. Ulos lähtiessä ei tarvitse haalarin allekaan vaihtaa vaatteita (vaatteiden vaihto on kurjaa lapsista), joten siksi hyvä vaate. 

Joulua kuitenkin juhlittiin tällaisessa mekossa. Kangas on ollut kaapissa jo tosi kauan, nyt sen sieltä löysin. En olisi arvannut sen joulumekoksi päätyvän, mutta mainiosti siihenkin soveltui. Muistaakseni kangas on nimeltään Satukaupunki. Kaavana Beagle Boy, mutta jonkin verran paljon muutettuna.

Täältä voi katsoa edellisen samalla kaavalla tehdyn hupparin kuvia. Muutoksetkin samansuuntaisia.

ja takaa.. 

Mummalassa jouluaattona napsittu kuva. Aitoja paketteja siis taustalla. :) 

Nyt on jo joulu kääritty pakettiin tältä kerralta, 

seuraavan kerran sitten vuoden päästä uudelleen! :)