Kyläilytakki :)

Olen haaveillut ja suunnitellut tämän ompeluksen tekoa jo puolisen vuotta. Tein pikkuneidille ihanan kauppa-, hienostelu- tai kyläilytakin; miksi sitä nyt haluaakin kutsua. Näin Ottobre-lehdessä 2/2007 kivan "kukkatakki"-kaavan viime syksynä, ja heti tiesin haluavani tehdä takin. Ostin Ottobren Etsy-kaupasta finecord-samettia, josta suunnittelin takin tekeväni. Kangas oli näytillä jo täällä aiemmin.

Joko tästä saa lähteä ulos??

Vuorikangasta mietin pitkään. Kevät-kesä-syksytakki pitää olla lämmin, mutta ei liian paahteinen viileitä kesäpäiviä ajatellen. Lopuksi päädyin laittamaan vuoreksi puuvillakangasta, jonka olen ostanut kirpparilta. Aivan ihastuttava isokukkainen kangas olisi voinut päätyä päällyskankaaksikin, mutta nyt se saa ilahduttaa vuorikankaana. Itse en tiedä, kenen valmistamaa kangasta tämä vuori on, vai liekö vain uusretroa (onkohan sellaista sanaa laisinkaan, eikös retro ole jo uusvanhaa...). Viis siitä, ihanaa se on! :)

Kauan mietin, mitä kokoa tekisin takin. Lasten kasvamista on niin kovin vaikea ennustaa. Siksi siirsin takin ompeluakin niin kauan, vaikka se oli syksystä asti mielessä ollut. Lopulta päädyin noin 80 cm kokoon. Pikkuneiti venähti pituutta pahaksi onneksi tässä keväällä takin ompelun aikoihin, joten nyt jännitän, mahtuuko takki koko kesää päälle vai ei.. Onneksi takit ovat yleensä reilun kokoisia, joten toivoa on. (OT: Siis toivoahan on aina niin kauan kuin on elämää, eikös.)

Melkoista puuhastelua takin teko oli. En ole takkia saati huppua ennen tehnyt, mutta niin vain se valmistui. Suoranaisia ilon läikähdyksiä takin valmistuminen aiheutti. On aina ihanaa saada jotain kaunista valmiiksi!

Takki on tosiaan ollut jo hetken aikaa valmiina, mutta nepparit uupuivat. Nyt ne sain nuijittua paikalleen, joten ei kun sovittelemaan. Hienosti takki näyttää edelleen sopivan, ja olevan pikkuisen reilu, siis sopivalla tavalla reilua kokoa. Oikeaan sivusaumaan tein pikkuisen taskun, jonne on hyvä sujauttaa nenäliina tai jopa pikku aarteita (lue: pikku kiviä!). Lisäksi muistin lisätä ripustuslenkin niskasaumaan. Hyvä minä! :)

Minä asetun tähän poseeraamaan! :) 

Takin teosta on sen verran jo aikaa, että en muista, mitä muutoksia tein, vain teinkö lainkaan. Taisin kaventaa pari senttiä keskitaitteelta ja lisätä pituutta helmaan ja hihoihin. Eli ne, mitä kaikissa kaavoissa melkein aina teen. Hupun reunaan laitoin piristysraidaksi turkoosin kanttauksen. Piristävä yksityiskohta minusta muuten niin värikylläisessä takissa. (By the way, meinasin kirjoittaa "kirjavaan takkiin", mutta minusta kirjavassa on montaa eri väriä, tässä on vain paljon samaa väriä ja yksityiskohtia.)

Vuorikankaan loistoa

Nepparirivi

Tässä vielä koko komeudessaan.
Vähän huonosti valottunut kuva.. sori. Ei jaksa ottaa uutta enää. 

Lopuksi vielä Tervetuloa uusille lukijoilleni! Ilahduttaa aina, kun tänne joku uusi löytää! :) 

Nyt vain sadesäästä iloitsemaan! :) 

-Teri