maanantai 30. syyskuuta 2013

Uudet kumppanini! Ja arvontapalkinto :)

Vanha, rakas, rämä ompelukoneeni läksi vaihdossa uusille ompelumaille. 
Kaksoisneulalla ompelu alkoi olla jatkuvaa tappelua ja hiusten harmaantumista. Haaveilin pitkään uudesta ompelukoneesta. Sen jälkeen mietin vielä pidempään, onko uuden koneen osto turhuutta vai menisikö vanha vielä. Mies vihjaili aika pitkään katsellessani meidän kaksintaisteluamme, että jokohan kotiin saisi taas rauhan, eli että jokohan vaimokulta kohta marssisit ompelukonekauppaan... 

Olisi kannattanut kuunnella ukkokultaa aiemmin, ja marssia sinne kauppaan! 
Voin kertoa, että ompelukoneissa ON eroa. Tosi paljon! 



Uusi ompelukoneeni on Pfaff ambition 1.0. 
Opettelen vielä käyttöä, mutta hyvin sillä perusompelut jo onnistuvat.
Ääni on hiljaisempi, jälki moitteetonta (pieniä huomautuksia lukuunottamatta), ja mikä parasta, kaksoisneulallakin ompelu sujuu jälleen! Hiphei! :) 

 Toinen uusi kumppanini saapui meren takaa.
Tilasin itselleni netin kautta kantinkääntäjän. Ja voi, miten helppoa ja ihanaa kanttaaminen onkaan! Tosin harjoittelua se vielä vaatii. On vaikeaa löytää kääntäjälle oikeaa paikkaa koneessa. Tyylikkäästi kun teippasin sen maalarinteipillä koneeseen kiinni! :)

Kunhan oikea paikka löytyy, jälki on varmasti tuon hankinnan arvoista.
Yllä olevassa kuvassa näkyy tuo kääntäjäkin paikoillaan.


Kolmas uusi ihastukseni on ihana käsivarsinuppineulatyyny.



Kiitos tästä Tosimummolle! Sain sen arvontapalkinnoksi häneltä.
Tämä arvontapalkinto muistuttaa, että kommentointi kannattaa aina blogeja lukiessa; palkinto arvottiin siis kommentin jättäneiden kesken.
Eli mars mars, jätä puumerkkisi minullekin! :)

En olisi uskonut, kuinka paljon tuollaisesta yksinkertaiselta kuulostavasta asiasta on iloa, hyötyä ja apua ompelussa! Hyvästi väärässä paikassa oleville neulatyynyille! 
Enää en yritä jemmata ompelun edetessä vaatteesta pois nypittyjä neuloja hampaiden väliin, paidan rintamukseen tai pöydälle (eli lattialle tippuilemaan), 
vaan tökin ne suoraan neulatyynyyn, joka on käsivarressani!





Mukana kulkeva neulatyyny, voiko parempaa keksintöä olla! :)
Vanha, rakas, peruskoulussa itsetekemäni neulatyyny sai todellakin jäädä kakkoseksi uuden rinnalla. 

Neulatyyny on vieläpä ilo silmälle. 
Oikein etsimällä yritin etsiä saumaa, mutta Tosimummon laatutyö näkyy; saumaa ei löydä edes etsimällä! Huippu juttu!
(Juu, naurakaa vain tälle hehkutukselle, mutta tämä oli oikeasti aika hieno juttu! Iloa pienistä asioista.)


Nyt on taas ilo harrastaa! :)

5 kommenttia:

  1. Nyt tuli konekuume :D. Kantinkääntäjä on kyllä kätevä. Teippi toimii mullaki hyvin :D.

    VastaaPoista
  2. Hyvältä kuullostaa! Tuollainen neulatyyny on kyllä näppärä, ihan hehkuttamisen arvoinen :) Minun koulussa tekemäni on periaatteessa vastaava, mutta kumilenkki on kauan aikaa sitten kuoleentunut, eikä siis toimi enää niin, että käsivarressa pysyisi... Uuden neulatyynyn tekeminen on vaan jäänyt ja jäänyt, teen ehkä sitten kun saan tarpeeksi hiuksia kerättyä täytteeksi, kun on kuulemma parasta täytettä :O Ja ihanan värisiä nuppineuloja sulla!

    VastaaPoista
  3. Tyyne: Minäkin vielä sitä peittaria, mutta josko näillä teippivirityksillä ensin kokeilisin. :)

    Sanna: Minäkin kuullut, että hiukset hyvää täytettä. Ja tuo on kyllä tosi hyvä, joka pysyy käsivarressa. Entä, jos uusisit vaan kuminauhan sun vanhaan? :)

    VastaaPoista
  4. Ihanat nuo potkarit aikaisemmassa postauksessa, tosi siistiltä näyttää nuo olkainten päät.

    Äläs nyt, kyllä mun käsinompeluista varmasti löytyy täyttöaukko, oon ihan surkea niissä! :D

    Mutta tosi kiva kuulla, että neulatyyny on käytössä. Taidankin taas lähiaikoina arpaista yhden sellaisen, niin saan näppärästi tätä ilosanomaa käsivarsineulatyynyistä levitetyksi muillekin! ;) En varmaan koskaan lakkaa ylistämästä kahta työvälinettä: käsivarsineulatyynyä ja polvinostinta!! <3

    Onnea uudelle koneelle!!

    VastaaPoista

Jätähän viesti, se ilahduttaa! :)